Diabeteksesta Japanissa

-Japanissa diabeteshoito on tavallisesti vielä holhoavaa. Totta kai erikoisklinikat, kuten esimerkiksi minun klinikkani, antavat tietoa monin tavoin. Mutta Japanissa niitä on vielä vähän. Luulemme, että meidän on pakko muuttaa potilaiden hoitojärjestelmä koko Japanissa.

-Nykyisin Japanissa on kaksi isoa ongelmaa. Ensimmäinen ongelma on lapsien  väheneminen. Japanilainen nainen synnyttää keskimäärin 1,29 lasta. Toinen ongelma on diabetespotilaiden lisääntyminen. Vuodessa 3500 uutta potilaista sokeutuu ja 12.600 uutta potilasta joutuu aloittamaan hemodialyysin. Diabetes on suurin syy kaikkiin sairauksiin, joissa potilas sokaistuu tai joutuu aloittamaan hemodialyysin. Luulen, että samoin on Suomessa. Mutta onko erilaisuuksia Japanin ja Suomen välillä? Luulen, että suurin erilaisuus on sosiaalinen hyvinvointi. Suomessa se on oikein hyvin, mutta Japanissa ei ole hyvin.

-Lisenssejä on kaksi: Japanin CDE ja paikallinen CDE. CDEJ-lisenssi on aika vaikea. Sen voi saada vain olemalla työssä erikoissairaalassa tai klinikassa kaksi vuotta. CDEJ-lisenssiä ei voi saada olemalla työssä yleissairaalassa tai klinikassa. Olemme perustaneet paikallisen CDE-järjestelmän Länsi Tokiossa vuonna 2001, joten paikallisen lisenssin saa helpommin. Luulen, että molemmat ovat tärkeitä.

-Naisilla on CDEJ-lisenssejä enemmän kuin miehillä. CDEJ on todellakin naisten lisenssi.

-45 % lisensseistä on sairaanhoitajilla, 26,6% on dieteetikoilla, 12,9% on apteekkareilla ja niin edelleen.

-Japanin todistetuista diabeteksen kouluttajista, englanniksi Certified Diabetes Educator of Japan. CDEJ-järjestelmä on perustettu vuonna 2000. Tällä hetkellä koko Japanissa on yksitoistatuhatta seitsemänsataa seitsemänkymmentä yhdeksän (11779) kouluttajaa. Ketkä ovat kouluttajia? Sairaanhoitajia, dieteetikkoja, apteekkareita, fysioterapeutteja ja niin edelleen. Heidän täytyy olla harjoittelijana diabeteksen erikoissairaalassa tai klinikassa, kirjoittaa kymmenen potilasraporttia, osallistua kaksipäiväiseen työpajaan ja suorittaa tutkinto.

Länsi-Tokion Diabetes Liitto

-Tyypin 1 diabetespotilaiden esiintymistiheys Suomessa on suurin koko maailmassa, kuten tiedätte. Aasian maissa ja Japanissa tyypin yksi potilaita on paljon vähemmän.

Takaisin
Etusivuun

Reiko Tokunaga RN CDEJ CDEWT

Tamakeskuksen Mirain Sairaanhoitajanjohtaja

Tamakeskuksen Mirain Lääkarijohtaja

Kiitoksia TEILLE

Takaichi Miyakawa MD

Todistetut diabeteksen kouluttajat Japanissa (CDEJ)

-Mutta tyypin kaksi diabetes on lisääntynyt kovasti. Esimerkiksi potilaiden lukumäärä vuonna 1985 on 50 kertää enemmän kuin vuonna 1955.

-Meillä on 7,4 miljoonaa, joilla on diabetes hyvin luultavasti ja 8,8 miljoonaa, joilla on diabetes mahdollisesti. Noin 10% aikuisilla japanilaisilla on diabetes.

-Aasialaiset ja japanilaiset saavat diabeteksen helposti. Intiassa ja Kiinassa on paljon potilaita. Koko maailman potilaista 50% on Aasiassa.

-Miksi aasialaiset ja japanilaiset saavat diabeteksen helposti? Kaukasialaisilla on vahva haima. Heillä on hyvä insuliinireaktio. Joten he eivät saa diabetesta, vaikka olisivat liian lihavia. Historiassa he ovat harjoittaneet karjataloutta pitkään. Joten he usein ovat joutuneet näkemään nälkää. Mutta aasialaisilla on huono insuliinireaktio, vain puolet siitä kuin kaukasialaisilla. Joten me japanilaiset lihomme ja saamme diabeteksen helposti. Historiassamme me olemme harjoittaneet maataloutta. Me emme ole joutuneet näkemään nälkää. Tämä teoria on nimeltään Thrifty gene -teoria.

Tyypillistä japanilaista ruokaa on oikein terveellistä ruokaa.
Mutta nykyisin me syömme länsimaista ruokaa paljon. Ruuassa on paljon rasvaa. Joten meillä on paljon diabetespotilaita.

-Länsi-Tokio on Tokion länsipuolella. Siellä on kaksikymmentäkuusi kaupunkia ja kuntaa. Siellä on Tokion esikaupunkeja niin kuin Espoo ja Vantaa Helsingin lähettyvillä. Meillä on 156 lääkäriä ja 559 yhteishenkilöä. Totta kai meilläkin on liitto potilaiden kanssa.

-Tähdet ovat diabeteksen erikoissairaaloita ja klinikoita. Tässä on klinikkamme Taman kaupungissa.

Klinikkamme

-Taman kaupunki on Etelä-länsi Tokiossa. Asukaisluku tässä on 141554. Siis diabetespotilaita on noin 15000. Mutta vain 4 erikoistunta lääkäriä tässä kaupungissa. Kolme näistä neljästa on kilinikassamme.

-Meillä on noin 1400 potilasta, joista 850 on sokeritautipotilaita, joista taas 150 potilasta on tyypin 1 potilaita. Meillä on 9 CDEJ- (Japanin todistettu diabeteskouluttajan lisenssi, joka on ”Certified Diabetes Educator of Japan” englanniksi.) ja 3 paikallista CDE-(Länsi-Tokion todistettu diabeteskouluttajan lisenssi, joka on ”Certified Diabetes Educator of West-Tokyo” englanniksi.)kouluttajaa.

-Japanissa meidän lääkäreiden täytyy ottaa vastaan kuusi potilasta puolessa tunnissa. Se on lyhyt aika. Mutta klinikallamme on hoitajan haastatteluhuone, dieteetikon neuvotteluhuone ja valmentajan harjoitushuone. Potilaat tulevat niihin oppiakseen diabeteksen koulutuksesta.

-Tämä taulu on vuokaavio klinikastamme. Kun potilas tulee, ensin hänellä on hoitajan haastattelu, ja hän on lääkärihuoneessa saman hoitajan kanssa, sitten sama patilas ja hoitaja voibat ottaa esimerkiksi dieteetikon neuvottelun. Potilaat voivat keskustella diabeteksesta koko klinikassa CDE-hoitajan kanssa.

--Erikoiset klinikat ja sairaalat Japanissa koettavat antaa potilaille tietoa ja taitoja monin tavoin. Insuliinihoito aloitetaan poliklinikalla. Hoitojärjestelmä ei ole holhoava, mutta se täytyy muuttaa paremmaksi. Mutta Japanissa ei ole diabeteksen psykologia, joten me tarvitsemme CDE-järjestelmän. CDE- opiskelee psykologin taitoja.